2.9.2016

Hidas paluu

Moikka!

Melkein tuntuu luonnollisemmalta kirjoittaa englanniksi, koska pelkästään jo kieltä vaihtamalla kirjoitus tuntuu kiinnostavammalta. En tiedä onko se vain mä, kun oon tottunut kuulemaan englantia niin paljon ympärilläni viimeisen vuoden aikana.

Tätä kirjoittaessa vietän viidettä tuntia hengaillen Hong Kongin kansainvälisellä lentokentällä odottaen malttamattomana jatkolentoa Sydneyyn. Samalla siemailen Starbucksin cafe lattea soijamaidolla tuosta kuuluisasta pahvimukista.

Mikä sai mut pitämään näinkin pitkän tauon blogin kirjoittamisesta? Kyllä, mä sanoin tauon. En ole missään vaiheessa lopettanut, vaikka muutamat sitä kommenteissa ovat tiedustelleet. Pidin tauon, koska päästin itseni taas siihen pisteeseen, milloin bloggaamisesta syntyi liian isoa stressiä. Siis ihan oikeasti. Stressasin, milloin jaksan muokata kaikki ihanat kuvat, mitä olen viikolla kuvaillut ja miten kerron teille viimeaikaisista tapahtumistani. Ehkä kaikista eniten se kuvienmuokkaus vei multa sitä intoa blogata. Kun bloggaan, haluan, että postaus näyttää silti multa. Täynnä kivoja, värikkäitä kuvia, just niinkun mäkin oon.
Mua ei ole siunattu hyvillä puhe- tai kirjoitustaidoilla. Takertelen ja tekstatessakin sanajärjestykset ja taivutukset ovat yleensä aivan päin pyllyä. Ja nyt kaikki ovat vielä vahvistuneet sen jälkeen, kun aloin puhumaan englantia joka päivä. Kielen vaihtaminen päivittäin on ainakin mun kielihuulia rasittanut.
Mutta silti musta tuntuu siltä, että haluan jatkaa bloggaamista. En tiedä kelle tätäkin postausta kirjoitan. Ehkä vain itselleni, kirjoittamisen ilosta. Satun vain julkaisemaan sen blogissani, joka on julkinen kaikille.
Tähän postaukseen ei tullut mitään kuvia, koska en jaksanut alkaa muokkaamaan mitään. Enkä vaan voi laittaa mitään muokkaamattomiakaan kuvia. Oon siinä mielessä perfektionisti. Kun jotain lähdetään tekemään, niin se täytyy tehdä täydellisesti, muuten en ole tyytyväinen lopputulokseen.

Myös yksi iso syy minkä takia blogitauko venyi niinkin pitkäksi mitä se nyt oli, on videoiden tekeminen. Mä nautin siitä ihan suunnattomasti ja se on ihan selvää, että pystyn antamaan itsestäni paljon enemmän videoilla, kuin postauksissa. Mun kanavan voi tilata tästä linkistä https://www.youtube.com/channel/UCs9Dma2JIxCjX0ZcZkVLsYQ.
Jatkan videoiden tekemistä. Oon muunmuassa kuvat pätkiä mun kesästä Suomessa, josta aion tehdä koosteen. Samoin oon tätäkin reissua jo alkanut kuvaamaan. Tuntuu kivalta kuvata.

Nähdään taas myöhemmin. Tässä mun paluu blogimaailmaan.

21.11.2015

Sulaa suklaata

Hellou! Vihdoin löytyi innostusta ja aikaa kirjoittaa bloginkin puolelle. Oon aikalailla hurahtanut vloggaamiseen ja se on tällä hetkellä vienyt suurimman osan ajastani. Oothan käynyt jo tsekkaamassa viimeisimmät videot?



Jos et, klikkaa ylläolevia linkkejä ja muistathan myös painaa peukkua ja tilata mun kanavan, koska lähipäivinä julkaisen ensimmäisen MYDAY-videon. Äh, että mä vihaan tuota sanaa - Myday...

Varoitus! Tämän postauksen kuvat ovat erittäin ruokapainoitteisia! 

Siis mä en kerta kaikkiaan kestä kuinka mahtavia ruokapaikkoja täällä on. Niin monipuolista ruokaa ja kaikki niin lähellä (Sydney mittakaavalla). Suomestakin varmasti löytyy yhtä mahtavia paikkoja, mutta harvemmin niitä on ikinä osannut lähteä etsimään. The Choc Pot oli mulle entuudestaan tuntematon paikka, kunnes mun Hämeenlinna-kaveri Jossu tuli Sydneyyn ja vinkkasi mulle kyseisestä paikasta. Pitihän se käydä korkkaamassa. The Choc Potia voi seurata Instagramissa nimimerkillä THECHOCPOT. Jälkkäreiden jälkeen mietin, minkä takia en ole ennen tilannut suklaajälkkäreitä. Musta tuli The Choc Potin ansiosta suklaan rakastaja. Ehdottomasti paras suklaajälkkäri mitä oon koskaan syönyt. Ja OMG nuo vohvelit. 
 photo IMG_1563_zpsejtysppm.jpg photo rose_zpstwvzv8pu.jpg  photo IMG_1597_zps8bfw2jtg.jpg  photo IMG_1681_zpsx1lgenky.jpg
Viime perjantaina pidettiin iso suomi-miitti Sydneyn Bungalow 8. Paikalle saapui lähemmäs 30 suomalaista, ikähaarukka oli myös laaja. Kiva ilta, mutta sitä ennen ei ollut niin kivaa. Päätettiin Jossun kanssa, ettei me mitään taksia tarvita, kun paikan päälle käveli 20 minuuttia Jossun hostellilta. Noh kappas vain, kun juuri tuolle perjantaille iski kamalista kamalin myrsky eikä meillä ollut sateenvarjoa. 20 minuuttia hölkättiin kaatosateessa ja eihän siellä Bungalow 8:ssa ole alkuillasta kuin pukumiehiä ja -naisia. Hieman jo ihmeteltiin, miten meidät edes päästettiin sisälle, kun joka paikka lorotti vettä. Ensimmäistä kertaa kiitin, että kyseisessä paikassa oli käsien kuivaajat vessassa. Treffailujen jälkeen käytiin tyttöjen kanssa nappaamassa bataattiranskikset Lord of the Fries:sta.

Lauantaina päätin viedä Jossun The Grounds of Alexandriaan, jossa oon jo kerran aikaisemmin käynyt. Täydellinen paikka, kaikin puolin. Lauantaista nimenomaan tulossa MYDAY-video. Oottakaas vain. By the way, kuinka hyvä Justin Bieberin uusin albumi Purpose on? En olisi ikinä uskonut sanovani näin, mutta mä tykkään! Ihan lempparit ovat; Love Yourself, Children, No Sense ja All In It.

Tänään on tiedossa MTV:n Beats & Eats -tapahtuma, joka järjestetään Parramatta Parkissa. Mahtava päivä siis tulossa. Koko päivä aussiDJ:tä, kuten esimerkiksi Havana Brown, jota en malta odottaa!

Huomenna julkaisen valituspostauksen. Sitä odotellessa.

Nähdään huomenna ja nauttikaa viikonlopusta. Kuulin, että Suomessa satoi ensilumi. Ihanaa!

Eveliina